Leppäkosken Puhallinorkesteriyhdistys ry

Leppäkosken Puhallinorkesteriyhdistys ry perustettiin vuonna 1973. Aluksi orkesteri toimi nimellä Leppäkosken työväen soittokunta ja Leppäkosken työväensoittajat ry. Nykyinen nimi on otettu käyttöön 28.1.1988. Tuolloin yhdistettiin leppäkoskelaisten, turenkilaisten ja tervakoskelaisten soittajien voimat ja niin saatiin toiminta aivan uudelle tasolle. Toiminta tapahtui kansalaisopiston piirinä. Myöhemmin on mukaan tullut myös hämeenlinnalaisia soittajia.

Kapellimestareina ovat toimineet Eino Elo vuosina 1973 - 75, Juhani Yli-Pekka vuosina 1975 - 79, Pentti Günther vuosina 1979 - 1988, Raimo Ollinkangas vuosina 1988 - 2001, vuosina 2002 - 2005 Anita Lehto sekä vuoden 2006 - 2021 Pekka Numminen ja 2021 syksystä Teemu Virtanen.

Orkesterin puheenjohtajina ovat toimineet Eino Elo Vuodet 1973 - 91, Kari Liukkonen vuosina 1992 - 2002, Jaana Yli-Eerola vuoden 2003 sekä Anne Heikkinen vuodesta 2004 alkaen.

Toimintansa aikana orkesteri on tehnyt lukuisia esiintymismatkoja Ruotsiin.

Puhallinorkesteri on tehnyt päätöksen kerätä historiikkiaineistoa omasta ja edeltäjiensä toiminnasta. Siinä sivussa tullee selvitellyksi myös turenkilainen ja osin tervakoskelainenkin puhallinmusiikin harrastus eri aikakausina. Mikäli tiedät, että aiheeseen liittyvää aineistoa, kirjallisia dokumentteja ja kuvamateriaalia, löytyy jostain omista, sukulaistenne tai tuttavienne arkistoista, olisimme kiitollisia, jos saisimme aineistoa käyttöömme.

LEPPÄKOSKEN PUHALLINORKESTERIN JA SEN EDELTÄJIEN TOIMINTA

Mennyt vuosisata oli Janakkalassa puhallinmusiikin vuosisata. Aikakirjojen mukaan puhallinmusiikin historia alkaa Janakkalassa jo 1872, kun Tervakosken Soittokunta perustettiin. Leppäkoskellakin toiminta alkoi perimätiedon mukaan heti vuosisadan alussa. Joka tapauksessa Janakkalassa on ollut harrastusta asiaan jo 130 vuoden ajan.

Leppäkosken torvisoittokunta

1900 -luvun alkuvuosina perustetusta Leppäkosken torvisoittokunnasta ei ole säilynyt kirjallisia dokumentteja. Soittajina tuossa ensimmäisessä leppäkoskelaisessa orkesterissa olivat mm. agronomi Y K Sipilä, asemamiehet Otto Herman Stenberg (myöhemmin Kivivuori - kuvassa), Jalmari Jokinen ja Kustaa Koskinen, konduktööri Lauri Mäkinen, kauppias Otto Lehmus, mylläri Juho Paalasmaa, metsänvartija Robert Salminen, Pukurin isäntä Oskari Penttilä sekä isäntä Ville Kiipula. Johtajista muistetaan ainakin kanttori Kalle Kiertonen ja opettaja Aapeli Roukkula. Kivivuori johti myöhemmin Riihimäen Rautatieläisten soittokuntaa. Hän kuoli tapaturmaisesti 1914, ja hänet haudattiin Janakkalaan. Perimätiedon mukaan orkesteri soitti hänen haudallaan.

Vaikka kirjallista tietoa ei soittokunnasta ole jäänytkään, on sen toiminnasta kuitenkin useita hauskojakin tarinoita. Vuonna 1908 Sipilän tiilitehtaan piippu on saatu valmiiksi, kun orkesteri kajautteli sävelet piipun päässä soittaen neljän puhaltajan voimin. Soittajina olivat Y K Sipilä, Otto Lehmus, Robert Salminen sekä Otto Kivivuori.

Soittokunta lähti Tarinmaan VPK:n iltamiin ja noutamaan tuli Seppälän Oton kuorma-auto. Kuljettajana oli Matti Malminen ja hän oli ottanut matkakump-panikseen Helmi-heilansa. Yhtäkkiä suoralla tiellä auto syöksyi tien vieressä olleeseen suohon. Kun lopulta päästiin perille Tarinmaalle, havaittiin, että isoimmat torvet olivat saaneet pahojakin vaurioita eikä soittamisesta tahtonut tulla mitään. Jotenkin soitosta kuitenkin selvittiin ja myöhemmin torvet piti lähettää huoltoon Helsinkiin.

Rauhaniemen tiilitehtaan soittokunta

1920 perustettiin opettaja U. K. Airiston toimesta Rauhaniemen tiilitehtaan soittokunta. Ensimmäinen kirjallisista dokumenteista löytynyt esiintyminen oli vappuaamuna 1921 Haukankalliolla Leppäkoskella, siis 80 vuotta sitten.

Soittokunnassa soittivat mm. Martti Yrjölä, Uuno Salminen, Robert Salminen, Otto Lehmus, Jalmari Jokinen, Kustaa Koskinen, Esko Mäkinen ja Kalle Ranki.

Pääasiallinen liikkumismuoto oli tuohon aikaan polkupyörä, mutta siitä huolimatta esiintymismatkoja tehtiin jopa 20 kilometrinkin päähän. Soittajia oli vuosien varrella kymmeniä, vaikka orkesterin runko säilyikin samana.

Soittokunta erilaisissa juhlissa ja iltamissa niin Leppäkoskella, eripuolilla Janakkalaa kuin lähikunnissakin. Omien soittoesitysten lisäksi orkesteri toimi yhdessä teatteriharrastajien kanssa soitellen teatteriesitysten alkumusiikit.

Soittokunta toimi yhtäjaksoisesti ja myös varsin vireästi aina jatkosodan syttymiseen saakka. Tuolloin porukka hajosi, torvet jäivät Rauhaniemen pirtille varastoon ja toiminta hiipui muutamaksi vuodeksi.

Airisto yritti sota-aikana koota koulupojista uutta soittokuntaa, mutta se jäi lopulta muutamaan esiintymiseen. Tuossa joukossa oli mukana mm. Pentti Lehmus, Paavo Salomaa, Voitto Pesonen, Pertti Lampinen ja Niilo Lintunen. Näistä soittajista Niilo Lintunen hakeutui myöhemmin soitto-oppilaaksi Varuskuntasoittokuntaan ja sitä tietä ammatti muusikoksi.

Sodan jälkeen jatkettiin toimintaa edelleen Airiston johdolla vuonna 1946. Ensimmäisissä harjoituksissa olivat paikalla Eino Elo, Aulis Lampinen, Tenho Kiviniemi, Pertti Lampinen, Voitto Pesonen ja Esko Pesonen. Myöhemmin kokoonpanossa soittivat myös Aimo Nieminen, Martti Salokannas, Eero Lamminpää, Martti Elo, Antti Rautio, Pauli Lampén ja Esko Toivonen.

Ensimmäinen esiintyminen oli Rauhaniemen kuusijuhlassa Pirtillä. Soitetut kappaleet olivat Syyskuun viimeinen päivä, Valssi Aaria, Veljenmalja marssi, Maa on niin kaunis ja Lähteellä. Airiston mielestä Lähteellä kappaletta ei vielä osattu niin hyvin, että se olisi ansainnut nimen Lähteellä. "Jos sanotaan vaikka Kaivolla. Se on vähän kolkompi nimitys." totesi Airisto.

Airiston jäädessä eläkkeelle 1952 ja muuttaessa pois paikkakunnalta johtajaksi tuli Martti Yrjölä. Kun Rauhaniemi lahjoitti puhaltimet Leppäkosken VPK:lle, siirtyi orkesteri uuteen aikakauteen.

Leppäkosken Työväen Soittokunta - Leppäkosken Työväen Soittajat - Leppäkosken Puhallinorkesteri

Jälleen vuonna 1972 viriteltiin uudelleen toimintaa liikkeelle Eino Elon toimesta ja johdolla. Tuolloin mukaan tuli myös tervakoskelaisia soittajia ja, kun Turengin Soittajapoikien toiminta oli vuorostaan hiipumassa, tuli soittajia mukaan myös Turengista. Ensimmäisen vuoden orkesteri toimi Leppäkosken Työväenyhdistyksen alaisuudessa. Vuonna 1973 orkesteri järjestäytyi itsenäisenä yhdistyksenä Leppäkosken Työväen Soittokunta -nimisenä. Vuonna 1977 nimi muutettiin Leppäkosken Työväen Soittajiksi ja edelleen 1988 Leppäkosken Puhallinorkesteriksi. 70-luvulta on alkanut monen nykyäänkin orkesterissa soittavan muusikon taival.

Orkesterin johtajana toimi Eino Elo vuoteen 1975 saakka. Seuraavat viisi vuotta johtajan puikkoa käsitteli Juhani Ylipekka ja vuosina 1980 - 1988 Pentti Günther. Vuosina 1988 - 2001 johtajuutta hoiti Raimo Ollinkangas. Vuodesta 2002 vuoteen 2005 johtajana oli Anita Lehto. Vuoden 2006 alusta orkesteria on johtanut Pekka Numminen.

Vuosittain esiintymisiä on kertynyt useita kymmeniä. Kun kulkupelit olivat parantuneet, voitiin esiintymismatkoja tehdä kauemmaksikin. Orkesteri on esiintynyt mm lukuisia kertoja Janakkala-juhlassa, Työväen Musiikkitapahtuman pääjuhlassa Valkeakoskella, vieraillut kummikunnassa Tierpissä Ruotsissa ja kaksikin kertaa Hälleforsissa Ruotsin-suomalaisten kesäpäivillä. Viimevuosien esiintymisistä merkittävimpinä voidaan mainita moottoritien avajaiset 1993 sekä 2000, 2001, 2002 ja 2003 Etelä-Suomen läänin maaherran Tuula Linnainmaan Uuden Vuoden vastaanotolla.

Nykyisen orkesterin toiminta on jatkunut yli 30 vuotta, mikä on pisin yhtäjaksoinen aika koko leppäkoskelaisen puhallinmusiikin historiassa. Uusien nuorten soittajien kasvattaminen ja kouluttaminen on ollut ja on edelleen yksi keskeinen orkesterin tehtävä. Tällä tavalla turvaamme jatkon menestyksekkäälle orkesteritoiminnalle. Samalla voimme tarjota myös musiikillisia nautintoja nykypäivän ihmisille.

Orkesterin puheenjohtajina ovat toimineet Eino Elo 1973 - 1991, Kari Liukkonen 1992 - 2002, Jaana Yli-Eerola 2003 ja Anne Heikkinen 2004 eteenpäin. 

O.Y. RAUHANIEMEN TORVISOITTOKUNNAN SÄÄNNÖT:

1 § Yllämainitun soittokunnan tarkoituksena on herättää paikkakunnalla musikaalisia harrastuksia ja palvella yleisiä paikkakunnallisia sivistystarkoituksia ja tätä tarkoitusta varten hankkii soittokunnalle torvet, nuotit, telineet y.m. tarpeet O.Y. Rauhaniemi samalla pidättäen itsellään täydellisen omistusoikeuden ja määräämisvallan niihin.
2 § Soittokunta tulee toimimaan puolueettomasti ja on soittajain alistuttava niihin määräyksiin ja toimintaohjeisiin, jotka nämä säännöt määräävät.
3 § Soittokunnan toimintaa valvoo O.Y. Rauhaniemen Isännöitsijä yhdessä valitsemansa toimikunnan ja soittokunnan johtajan kanssa.
4 § Soittajiksi otetaan etupäässä Rauhaniemen alueella asuvista, soitannollisia taipumuksia omaavista henkilöistä ja tarpeen mukaan voidaan, milloin tarve vaatii, muualtakin paikkakunnalta ottaa asiaan innostuneita.
5 § Ken on liittynyt soittokunnan jäseneksi on silloin vastuuvelvollinen hänelle luovutetuista soittovälineistä. Samalla on soittajain täsmällisesti saavuttava määrätyssä paikassa pidettäviin harjoituksiin ja milloin välttämätön este sattuu on siitä ajoissa ilmoitettava soittokunnan johtajalle. Soittotilaisuuksissa on käyttäydyttävä siivosti ja kunnollisesti ja noudatettava ehdotonta tarkkuutta ja asianymmärrystä niin soitossa kuin torvien, nuottien y.m. hoidossa.
6 § Joka säännöttömästi käy harjoituksissa tai muuten sopimattomasti rikkoo näitä sääntöjä hänet on edellämainittu toimikunta oikeutettu erottamaan soittokunnasta ja vaatimaan takaisin hänelle uskotut välineet täydellisessä käyttökunnossa.
7 § Soitto-ohjelman suorituksen kaikissa esiintymistilaisuuksissa määrää johtaja. Soittokunnan esiintymisistä määrää Johtokunta.
8 § Soittokunnan omia tarkoituksia varten toimeenpanemista iltamista saadut varat käytetään entisten soittovälineiden korjausta, uusien hankkimista ja miehistön palkkioita varten. Vieraissa iltamissa saadut palkkiot tasan soittajain kesken.